Huh huh

Huh huh
Jäätävä kuva. Ja pysäyttää kun se on itsestä otettu

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Neljäs kerta takana...

... ja pieni pettymys että lähti vaan 1,1 kiloa. On se toki parempi kuin se että olis tullu lisää mutta jotenkin sitä odottaa että lähtis enempi. Vaikka onhan sitä tästäki tyytyväinen mutta... kun kärsii niin paljon niin haluis et painon pudotus olis nopeempaa. Nyt on kyllä ollu enempi mielitekoja viikon aikana, lauantai oli kauhee kun yleensä silloin syödään paremmin niin olis tehny vaikka ja mitä mieli. Lähinnä kunnon ruokaa mutta myös noita roskaruokia. Onneks en sortunut vaikka teki valtavasti mieli. Nälkä ei kyllä ole ollut, tänään kun tulin tuolta ryhmästä niin oli kun tuli ruokailujen väliin niin pitkä aika kun kävin vielä itiksessäkin vähän alusvaateshoppailuilla. Sunnuntaina kävin tädin luona kylässä ja se oli tehny kaikkee hyvää kuten sämpylöitä ja piirakkaa mutta en ottanut. Vihanneksia vaan söin ja join teetä. Eli hienosti sekin meni, toki olin jo etukäteen varoittanut mun tätii etten syö juurikaan mitään sitten kun tullaan. Painonhallintaryhmässä me käytiin taas viikon kuulumisia läpi ja taisi olla ihmisille kaikenkaikkiaan vaikeampi viikko ja niitä mielitekoja oli ollut enempi, ei toki kaikilla. Tykkään tosta ryhmästä kun sieltä oikeesti saa vertaistukea ja sitä et ihmiset unelmoi aika samoista asioista kun itekin... esimerkiks et sais ostettua vaatteita normaalikokoisten naisten puolelta. Mä oon kyllä hyvin tyytyväinen teidän kannustukseen ja tsemppaukseen ja Jani on ollu aivan mahtava. Se melkeen päivittäin sanoo mulle et hienosti oon jaksanut tätä. Joten kiitos kaikille! Vielä on pitkä urakka mulla eessä joten saattekin tsempata mua oikeen kunnolla myös jatkossa :D Ehkä toi vähän päälle kilon pudotuskin on hyvä nyt kun sitä oikeen ajattelee, ei ainakaan tullu lisää ja se on pääasia. Mul on myös hirvee ongelma kun yleensä on voinut pyytää ihmisiä esimerkiks syömään kanssaan jonnekin ravintolaan niin mitä voi nyt tehdä jos haluaa tavata kavrujaan. Tai voihan sinne mennnä mut aika ikävää jos ei siel sit mitään oikeestaan voi syyä. Leffaan? Emminä oikeen keksi paljon muita.

Menkka-asiat on nyt sujunut ja oon saanut sen tauon menkoista jonka halusin. Enkä tarkoita et niiden pitäs taas alkaa vaan vois olla jatkossakin poissa. Tosin edelleen syön sitä Cyklokapronia.

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä sulle täältä Tampereeltakin!
    Ja jos tuntuu, että on vaikea keksiä syömiseen liittymätöntä tekemistä, niin kurkkaappas joku tapahtumakalenteri tms. Helsinki on täynnä kaikkea nähtävää ja koettavaa: erilaiset näyttelyt, museot, stand up klubit tai keikat. Tai itse ainakin rakastaisin kirpputorikierrosta hyvän ystävän kanssa tai kävelyä pimeän tultua meren rannassa tai kaupungilla.
    Tsemppiä ja lähde rohkeasti keksimään tekemistä ystäviesi kanssa. Uusista jutuista saa virtaa näin syksyisin ja ne mieliteotkin unohtuu varmasti helpommin, jos on mielekästä tekemistä. Terkuin, Riikka

    VastaaPoista
  2. Kiitos tsempistä! Olen nähny tän jokin aika sit jo tän kommentin mutta en oo vaan käynyt kirjoittamassa tänne ajan kanssa.

    Juu onhan täällä Hesassa vaikka mitä kaikkea, pitääkin alkaa ehdotella kavereille vaikka just museoissa käyntiä. Teellehän toki aina voi mennä koska saan teetä (ja kahvia) juoda mut sitten on ne pullahoukutukset.Lähinnä se tuoksu :D

    VastaaPoista